Vaikka jotkin vanhojen kansojen kulttuurit voivat vaikuttaa primitiivisiltä nykysilmin erityisesti teknisesti ja taloudellisesti, voivat jotkut muut puolet näissä kulttuureissa olla paljon kehittyneempiä kuin omamme. Erityisesti unikulttuurissa myös meillä on opittavaa vanhojen kansojen perinteistä.
Unia on arvostettu ja ne ovat merkinneet paljon enemmän toisissa perinteissä kuin omassamme. Emme ehkä voi hyväksyä suoraan kaikkia toisten kulttuurien käsityksiä ja uskomuksia unista, mutta voimme selvittää, mitä annettavaa toisten kulttuurien käytänteillä voisi olla omaa unielämäämme rikastuttamaan.
Samaani oli (ja on edelleen joissakin paikoissa maailmaa) oman yhteisönsä henkinen johtaja. Hänen neuvoihinsa turvauduttiin sairauksien parantamisen lisäksi mm. hyviä saalispaikkoja tai laidunmaita etsittäessä. Samaani auttoi myös ratkaisemaan yhteisön sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja konfliktitapauksissa. Vaikka maallista ja sotilaallista valtaa käyttivät yleensä eri heimopäälliköt, he harvoin uskalsivat tehdä suuria päätöksiä kysymättä neuvoa samaanilta.
Samaani voidaan löytää monista eri kulttuureista mm. Amerikan intiaaneilta, siperian heimoilta ja unikulttuuristaan tunnetusta malesialaisesta senoi-heimosta. Ehkäpä kotoisen Väinämöisemmekin esikuvana on toiminut jokin tunnettu loitsuntuntija ja runonlaulaja. Samaanilla oli kyky liikkua ja saada viestejä eri maailmojen välillä. Pohjoisten kansojen kulttuureissa maailma jaettiin yleensä kolmeen osaan: yliseen, aliseen ja omaan näkyvään maailmaamme. Samaani keskusteli omien apuhenkiensä kanssa erityisesti unien välityksellä tulkiten omiaan ja yhteisönsä jäsenten unia päättäessään parhaista toimintavaihtoehdoista eri tilanteissa.
Vanhoihin uniperinteisiin tutustuessa kannattaa muistaa, että se maailmankuva, jota ne edustavat, poikkeaa omastamme. Tuskinpa koskaan osaamme ymmärtää, miltä eläminen noissa kulttuureissa tuntui ja vaikutti. Nykyään jotkin käsitykset voivat vaikuttaa alkukantaisilta, mutta aikoinaan nämä käsitykset olivat luonnollinen tapa yrittää ymmärtää maailmaa. Samanismia ja tällaisessa perinteessä elävien ihmisten käsityksiä voi olla yhtä vaikea käsittää, kuin heillä olisi esimerkiksi ymmärtää hankkia ravintomme kauppahallien tarjoustiskeiltä tai eristää itsemme betonitaloihin yhteisöstämme ja luonnosta. Monet käsitykset tulevat ymmärrettäviksi vasta silloin, kun itse elää ja on kasvanut kulttuurissa. Suhtautumistapaan kasvetaan jo pienestä pitäen ja eri asiat tulevat itsestään selviksi.
Senoi kansan uniperiaatteita
Senoille unet ovat tärkeä osa elämää. Niistä keskustellaan, niitä pohditaan ja tulkitaan. Niistä koetetaan löytää vinkkejä arkisen elämän tilanteisiin. Unet muuttuvat merkityksellisimmiksi niihin paneutumalla, kuin jos niihin ei kiinnitetä juuri mitään huomiota. Patricia Garfield antaa senoi-kansan univinkkejä kirjassaan Luovaan unennäköön seuraavasti (Luovaan unennäköön. Patricia Garfield. Tammi, 1974.):
Unissa:
- Kohtaa vaara suoraan pakenematta sitä.
- Senoit voittavat vaaran taistelemalla. Parempi keino voi olla sovitella konflikti sanoin neuvottelemalla. (ks. painajaisten kohtaaminen)
- Pyri kohti miellyttäviä unikokemuksia.
- Pyydä unihahmoilta jokin lahja tai luomus. Tämä voi olla esine, mutta myös esim. laulu, tanssi, runo, maalaus tai jokin muu asia mitä yhteisö arvostaa. Näin unesta on iloa muillekin kuin itselle.
- Voit koettaa etsiä aktiivisesti uniystäviä. Nämä voivat olla voimakkaita ja viisaita neuvojia tai esimerkiksi eläinhahmoja. Voit kutsua uniystäviäsi uudestaan eri uniisi auttamaan tai seikkailemaan eri tilanteissa.
Nykyiset käsityksemme senoi-unennäöstä poikkeavat todennäköisesti alkuperäisistä, jotka ovat kadonneet aikojen unholaan, kuten myös monet muut vain suullisessa perinteessä kulkeutuneet käsitykset. Senoiden maailmankuvaan on vaikuttanut voimakkaasti kohtaaminen muun maailman kanssa toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi kansaa tutkineet tutkijat ovat antaneet senoi-käsityksille oman tulkintansa. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella psykologi/antropologi Kilton Stewartin luoma esitys oleskelustaan senoi-kansan keskuudessa (mistä nykyiset länsimaiset senoi-unitekniikat tunnetaan Charles Tartin klassikkoteoksen kautta, Dream Theory in Malaya. Kilton Stewart teoksessa Altered States of Consciousness (toimittanut Charles Tart) 1972.) on niin selkosti Jungilaisen ajattelun täyttämä, että tuskinpa enää voidaan puhua alkuperäisestä senoi-uniperinteestä. Kysymys on pikemminkin Stewartin luomasta ihannekuvasta täydellisestä unikulttuurista, johon hän on käyttänyt innoittajana senoi-kansan käytäntöjä. Vaikka alkuperäiskäsitykset ovat ehkä kadonneet, voimme silti oppia senoilta unien arvostuksen tärkeyden ja niiden ohjailun mahdollisuuden. Heille unet olivat tärkeitä myös koko valveillaolo ajan, he eivät keskittyneet niihin vain öisin tai aamuisin. Mitä enemmän olet tekemisissä uniesi kanssa ja pohdit niitä ja edistymistäsi uniharjoituksissa, sitä enemmän unilla on myös taipumus antaa sinulle.
